Maisema-analyysi

Etusivu / Suomeksi / Pielavesi-Info / Pielaveden kylät / Pohjois-Pielavesi / Maisemanhoitosuunnitelma / Maisema-analyysi

Maisema

Sanalla maisema on erilainen merkitys eri tieteenaloilla, samoin sen merkitys vaihtelee eri kielissä. Maisema voi tarkoittaa konkreettista maa-aluetta tai maisemakuvaa, silmin havaittavaa näkymää sekä sitä esittävää kuvaa, taideteosta. Nykyisen käsityksen mukaan maisema on kokonaisuus, joka muodostuu ekologisista perustekijöistä sekä niiden vuorovaikutuksesta.

Maisema on luonnonlakien mukaan toimiva elävä ja kehittyvä, dynaaminen kokonaisuus. Maiseman ilmiasu on maisemakuva, joka on tallennettavissa ja dokumentoitavissa (kamera, kartoitusmenetelmät) oleva maiseman optinen ilmiasu. Maisema koostuu elollisista ja elottomista osatekijöistä. Elollisia osatekijöitä ovat kasvillisuus ja eläimistö, elottomia ovat ilmasto, maaperä ja kallioperä sekä vesistöt. Maisemakuva muuttuu nopeasti valaistuksen ja säätilan mukaan. Luonnonprosessien ja ihmisen vaikutuksesta muuttuminen on hidasta.

Laajassa merkityksessä maisemalla tarkoitetaan sekä fyysistä, aistein havaittavaa, että toiminnallista ja sosiaalista ympäristöä. J.G.Granön mukaan fyysinen maisema voidaan jakaa lähimaisemaan, joka ulottuu noin 20 metrin etäisyydelle ja kaukomaisemaan, joka on havaittavissa 100 – 200 metriä katsojasta ja ulottuu näköpiiriin saakka.

Suunnittelualueen maisemakuvaan vaikuttavat tuoreiden mustikkatyypin metsien, kuivien puolukkatyypin metsien ja pienten rehevien lehtomaisten metsien lomassa olevat vesistöt. ”Vesistöt eroavat luonteensa ja kesäisen värinsä vuoksi muista maisematekijöistä omaksi ryhmäkseen, jonka merkitys tiemaisemassa on ensiarvoisen tärkeä.” Veden elävöittävä vaikutus syntyy, kun näkökontakti saadaan vesistöön. Vesistön ja tien välissä sijaitseva hoidettu puusto sulkee tien maisematilallisesti maan puolelle ja korostaa veden maisemallista vaikutusta. (Jaatinen, Martti. I. 1967, 80). Joki- ja puronvarsien rehevä kasvillisuus poikkeaa ympäristöstään ja muutoin suhteellisen pienten järvien alueella Pielavesi –järvi on merkittävä maisemallinen tekijä. Mäkiasutuksen lomassa pilkahtelevat pienialaiset pellot muodostavat elävän kulttuurimaiseman, jossa metsät muodostavat maisematiloja rajaavan tekijän. Tienvarsimaisemia hallitsevat metsät, yksilöllisyyttä luovat pääasiassa korkokuvan vaihtelut ja vesistöt.

Kiuruvedentieltä Joutsenniemeen lähtevän tien alkupuolella on herkkää aluetta, jossa jäkälää kasvaa kallioisessa tienvarsimaisemassa. Paikoin kivet ja kivilohkareet tuovat maisemaan monimuotoisuutta.

Iisalmen ja Pielaveden kuntien rajalla Kotajoentiellä Kotajärvi viljelymaisemineen toivottaa Iisalmesta tulijan tervetulleeksi Pohjois-Pielaveden maaseutumaisemaan. Tultaessa Sulkavan kylälle Pien-Sulkavanntietä Pien-Sulkavanjärven järvilaskualueen laajat ja tasaiset viljelyalueet muodostavat maisemakokonaisuuden. Peltosaarekkeet, Kuiviokanava ja Ventojoki lisäävät alueen monimuotoisuutta.

Nousialasta Koskentietä mentäessä Sulkavanjärvestä Koskilampeen laskevan Koskijoen ympäristö on maisemallisesti tärkeä kulttuurimaisema, jossa on perinnebiotooppi ja vanhoja aittoja. Koskitien vasemmalla puolella on koski ja entinen myllyn paikka, josta on merkkinä vanhat myllynkivet.

Kylien välissä on voimakkaasti hoidettuja metsäalueita sekä hakkuualueita, jotka kasvavat nuorta lehtipuuta. Metsätuotannon kannalta heikot katajikko- ja kivikkoalueet ovat leimaa-antavia ja näin maisemallisesti sekä ekologisesti arvokkaita.

Maisemallisesti merkittävät alueet

Suunnittelukeskus Oy on vuonna 1997 inventoinut luontomaisema-alueet Pielavesi- järven ympäristöstä. Niitä ovat kivikkoinen ja osin kallioinen Kohisevanlahden ranta pienine saarineen ja luotoineen sekä Rakkinesaari ja Tulisaari. Taivalniemen kivikko-louhikkorantainen alue, Ruotsalanniemen itäpuolella olevat Korkeasaari, Kalliosaari, Eteissaaren itäpuoliset pienet saaret ja Kusisissaaren länsipuoleiset rantakalliot sekä Vaaraslahden mäntyvaltainen Kapeasaari, joka on lokkien ja tiirojen suosima pesimäalue. Liite 3.

Kulttuurimaisema

Kulttuurimaisemat ovat syntyneet ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta. Räisälänrannan ja Piekkäälänniemen järvi- ja viljelymaisema luetaan arvokkaisiin kulttuurimaisemiin. Pirttivuorella on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde.

Vesistöt vaikuttavat maisemakuvaan tuoden rehevyyttä. Lämpimiin rinteisiin raivattujen peltojen äärelle sijoittuva harva asutus on perinteistä mäkiasutusta. Suunnittelualueen kumpuilevan maaston korkeuserot ovat suurimmillaan noin 100 metriä; pitkät näkymät antavat miellyttävän vaikutuksen. Vaaraslahden Piekkäälänniemessä, Pielavesi –järven koillisosassa, sijaitsee inventoituihin Pohjois-Savon perinnemaisemiin kuuluva kumpuileva lypsykarjan laidun. Nousialaan menevän tien varressa on perinnemaisema.

Vanhaa rakennuskantaa on säilynyt runsaasti. 1800-luvun asuinrakennuksia on Suihenniemen-, Alatalon-, Koskenmäen- ja Haippolan tiloilla, joiden pihapiirissä on useita vanhoja rakennuksia, mm. vilja-aittoja, aitta-talleja tai aittarivejä. Nuutilan ja Räisälän 1800-luvulla rakennetut asuinrakennukset ovat inventointilomakkeiden mukaan edelleen asuttuina. Niiden pihapiiriin kuuluu vanhoja rakennuksia.

Pirttivuorella, 180 metriä mpy sijaitsee valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus. (Suullinen tieto, tupaillassa. 2003)

Merkittävät näkymät

Järvinäkymistä huomattavimmat antaa Pielavesi –järvi. Sen rannoilla sijaitsevat merkittävät järvimaisema-alueet, kuten Räisälänranta ja Piekkäälänniemi. Järven kulttuurihistoriallista arvoa lisää ensimmäisen pysyvän asumuksen sijoittuminen Joutsenniemeen.

Peltoviljelyalueista merkittävimmät sijaitsevat Räisälänrannassa, Piekkäälänniemessä, Ruotsalanniemessä Salosaaren yhteydessä, Hirvikylässä, Saarisjärven ympäristössä, Tommonjoen läheisyydessä ja lähestyttäessä Saarelaan menevää tietä Kiuruvedelle menevän tien risteykseen, vanhojen pihapiirien, Jauhialan ja Luttilan ympäristössä. Lisäksi merkittäviä peltoviljely kokonaisuuksia löytyy Nousialan tien varrelta Kotajärven rannalta ja Sulkavanjärven rannoilta. Räisälänrannan peltoviljelyalueen maisemallista arvoa korostaa ladot ja useat maisemapuut. Liite 3.

Kiuruvedentieltä Joutsenniemeen kääntyvän risteyksen läheisyydessä on vanha kiviaita, joka esiin raivattuna nostaa tiemaiseman monimuotoisuutta ja tuo esille kulttuurihistoriallisen kohteen.

Tommonmäki, Laajamäki, Pirttilänvuori ja Hirvivuori erottuvat maisemassa kauas ja niiltä avautuvat pitkät kaukonäkymät. Tommonmäen (188 metriä mpy) korkeimpien kohtien väliseen painaumaan on muodostunut Rahalampi, joka mäelle kiivenneelle antaa mielenkiintoisen näkymän.

Ventojoen kallioon louhittu kivikanava, 20 metriä syvänä rotkona kiemurtelee viljelyalueiden valuma-alueiden veden purkajana. Kallioille on muodostunut rotkosta nostetuista kivilohkareista ja kasvillisuudesta erikoinen yhdistelmä. Saarelaan menevälle tielle näkyvä Savijoen kivikanava on maisemahistoriallinen kohde.

Maisemahäiriöt

Suunnittelueen kylien tai kyläraittien välittömässä läheisyydessä ei ole maisemahäiriöitä, kuten turvetuotantoalueita tai auki revittyjä soranottoalueita. Pieniä maisemahäiriöitä voi istutuksilla tai aidoilla peittää. Jätteen lajittelupisteiden aitaaminen muuttaa ympäristön yhtenäisemmäksi ja samalla peittää maisemahäiriön.

Kulttuurimaisemien tuhoutuminen perinteisen maatalouden vähenemisen ja loppumisen myötä on vakava uhka koko alueella. Alueen kulttuurihistoriallista rakennuskantaa on suurimmaksi osaksi hoidettu hyvin ja se on hyvässä kunnossa.

Pihojen ja niiden välittömään ympäristön kunnossa pitäminen on kulttuurimaiseman kannalta arvokasta työtä. Hoidettujen maalaistalojen pihapiirissä on yleensä hyvä näkymä pelloille. Istutukset ja luonnonmukaiset alueet, kuten niityt ja pientareet eliöstöineen ovat osa luonnon monimuotoisuutta. Vanhat koristekasvit ovat tilan historiaa niin kuin ovat rakennuksetkin. Hoitamattomana perinteinen kasvillisuus häviää heinikkoon ja tuhoutuu. Piha-alueet tulisi siistiä siten, että vanhat, käytöstä poistetut koneet ja tarvikkeet varastoitaisiin asianmukaisesti tai vietäisiin kierrätykseen. Pienillä siistimistoimilla voidaan nostaa maaseudun maisemallista arvoa.