KOULURAUHA – Jokaisen koululaisen oikeus

Koulurauhaohjelma on järjestetty vuodesta 1990 alkaen yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Poliisihallituksen, Opetushallituksen, Folkhälsanin ja Suomen Vanhempainliiton kanssa. Sen tavoitteena on vahvistaa koulujen hyvää ilmapiiriä ja turvallisuutta.

Tänä vuonna valtakunnallinen päätapahtuma järjestettiin Porissa teemalla “Yhdessä rohkeammin!”. Teemalla haluttiin korostaa, että jokaisella oppilaalla on merkitystä ja mahdollisuus vaikuttaa.

Pielaveden oma juhla

Torstaina 28.8. Pielaveden torille kokoontui kunnan koululaisia esikoululaisista yläkoululaisiin. Jokainen luokka oli valmistautunut tapahtumaan omalla banderollillaan, joissa näkyivät oppilaiden ajatukset koulurauhasta, hyvästä ilmapiiristä, kaveruudesta ja yhdessä tekemisestä. Tunnelma torilla oli lämmin, kotoisa ja yhteisöllinen.

Kunnanjohtaja Johanna Viita korosti puheessaan, että jokaisella tulee koulussa olla hyvä olla. Tämän tunteen luomisessa on sekä oppilailla että aikuisilla oma vastuunsa. Tukioppilaiden julistuksessa nostettiin esille rohkeuden merkitys: rohkeus olla oma itsensä, rohkeus olla hyvä kaveri, rohkeus auttaa ja rohkeus ottaa apua vastaan.

Koulurauha on yhteinen teko

Koulurauha ei synny itsestään – se on yhteinen teko. Se on enemmän kuin pelkät säännöt: se rakentuu hyvistä käytöstavoista, toisen kunnioittamisesta, avoimesta keskustelusta ja yhdessä tekemisestä. Näistä tekijöistä muodostuvat koulun ilmapiiri, yhteisöllisyys ja turvallisuus eli asiat, jotka liittyvät suoraan oppilaan hyvinvointiin.

Hyvinvoiva oppilas oppii paremmin, osallistuu aktiivisemmin ja luo myönteisiä suhteita toisiin. Oppilaan hyvinvointi ei kuitenkaan tarkoita vain fyysistä terveyttä, vaan myös psyykkistä ja sosiaalista tasapainoa. Riittävä uni, monipuolinen ravinto ja liikunta tukevat jaksamista, mutta aivan yhtä tärkeää on tunne hyväksytyksi tulemisesta.

Hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja koulurauhan luomiseen oppilas tarvitsee aikuisten apua ja mallia. Kodin ja koulun sekä tarvittaessa muiden toimijoiden yhteistyö tukee oppilasta kokonaisvaltaisesti. Kun aikuiset keskustelevat avoimesti ja toimivat käytännön esimerkkeinä, oppilas saa johdonmukaisen viestin siitä, että hänen hyvinvointinsa ja turvallisuutensa ovat tärkeitä.

Kun oppilas kokee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi, hänestä kasvaa aikuinen, joka osaa tehdä yhteistyötä, ratkaista ristiriitoja ja huolehtia omasta sekä muiden hyvinvoinnista.

Tilastojen valossa suurin osa koululaisista voi hyvin. Koettu terveys on parantunut, lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla (97,5 %) on harrastus, johon he osallistuvat vähintään viikoittain, ja koulukiusaamiskokemukset ovat vähentyneet.

Huolestuttavaa kuitenkin on, että kouluterveyskyselyn (2023) mukaan:

• 8,1 % (4.–5. lk.) ja 14,1 % (8.–9. lk.) kokee, ettei ole tärkeä osa koulu- tai luokkayhteisöä.
• 15,6 % (8.–9. lk.) kuvaa osallisuuden kokemuksensa erittäin heikoksi.
• Vain 38,1 % (4.–5. lk.) piti keskusteluyhteyttä vanhempiin hyvänä.

Samaan aikaan perheiden taloudellinen tilanne on heikentynyt, ja oppilashuollon sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pääseminen on vaikeutunut (Pielaveden laaja hyvinvointikertomus 2021–2024). Nämä seikat heikentävät väistämättä osan oppilaiden kokonaishyvinvointia.

Uudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyn tulokset julkaistaan syyskuun aikana.

Pielavedellä on haluttu panostaa oppilaiden hyvinvointiin laajasti. Meillä on osaavat opettajat ja oppimista tukeva henkilöstö, rakenteilla oleva uusi koulu sekä aito halu tehdä kaikkemme lastemme ja nuortemme hyväksi.

Koulurauha ei ole vain tämän päivän asia – se on sijoitus tulevaisuuteen ja siihen, millaisia aikuisia oppilaistamme kasvaa.

Tuula Rytkönen
Pielaveden kunnan työllisyys- ja hyvinvointikoordinaattori
Nuorten ohjaus ja palveluverkoston (NOP) jäsen