Kuntaliiton tutkimus 2024: Luottamus kuntapäättäjiin vakaata, mutta kaipaa vahvistamista

Kuntalaiset kuitenkin suhtautuvat kuntansa päätöksentekoon ja päättäjiin kokonaisuutena pikemmin hieman epäileväisesti kuin luottavaisesti. Kuntaliiton mukaan suhtautuminen kunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin on ollut kaikkina kuntalaistutkimuksen tarkasteluvuosina pikemmin kriittistä kuin positiivista. Yleisellä tasolla on kyse hyvinkin pysyvästä ilmiöstä ja se voidaan nähdä sekä terveen demokratian piirteenä että demokratian haasteena, taustoittaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. 

Tutkimuksen mukaan kuntalaisten mielipiteissä on nähtävissä merkittäviäkin eroja yksittäisten tutkimuskuntien välillä. Kuntalaisten mielipiteisiin vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi kyselyn aikoina syntyneet mielikuvat taloustilanteesta sekä päätöksentekoilmapiiristä omassa kunnassa.

Kuntalaistutkimuksen tuloksia Pielavedellä

Kuntalaistutkimukseen osallistuneet pielavetiset suhtautuvat pääsääntöisesti hieman keskimääräistä kriittisemmin kunnan päätöksentekoon ja päättäjiin kokonaisuutena. Tulos on linjassa Pielaveden vastaajien arvioon kunnan talouden hoidosta.

Pielaveden vastaajista noin kolmannes uskoo kunnan luottamushenkilöiden ajavan vilpittömästi kunnan parasta. Tämä on samassa tasossa kaikkien tutkimuskuntien vastauksien kanssa, mutta vähemmän kuin muissa alle 5000 asukkaan tutkimuskunnissa.

Pielaveden vastaajista noin joka neljäs luottaa kunnan poliittisiin päättäjiin omaa kuntaa kehitettäessä tai uskovat, että kunnan päättäjät pitävät hyvin huolta elämisen edellytyksistä Pielavedellä. Luottamus kunnan päättäjiä kohtaan on Pielavedellä heikompaa kaikkiin tutkimuskuntiin sekä muihin alle 5000 asukkaan tutkimuskuntiin verrattuna.

Pielavedellä Kuntalaistutkimuksen kyselyn sai 350 Digi- ja väestötietoviraston satunnaisotoksella valittua yli 18-vuotiasta kuntalaista ja kyselyyn vastasi Pielavedeltä 124 henkilöä ja vastaajien keski-ikä oli 62 vuotta.  

Pielaveden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Harri-Pekka Luomi tutkii tuloksia ja kommentoi. ”Vastaajien korkea keski-ikä huomioiden on selvää, että sosiaali- ja terveyspalvelujen valtakunnalliseen uudistukseen liittyvät haasteet vaikuttavat myös vastaajien näkemyksiin kunnan luottamushenkilöiden yleisestä luotettavuudesta. Kritiikki ja huoli palvelujen saatavuudesta kanavoituu kunnallisiin luottamushenkilöihin, jotka ovat helpommin saavutettavissa kuin hyvinvointialueella toimivat kollegansa. Epäilys aluevaltuutettujen suhteellisen vaatimattomiin mahdollisuuksiin turvata reunakuntien lähipalvelut on yleistä.”

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Mia Simpanen toteaa, että sote-palveluiden heikentyminen luo varmasti epävarmuutta päättäjiä kohtaan. Kuntapäättäjien on otettava koppia ja opiksi tästä tuloksesta. Miten viestimme asioista, herätämmekö luottamusta ja pystymmekö yhdessä kehittämään kuntaa ja erityisesti viestimään siitä. Lisäksi Simpanen pohtii, miten erityisesti hiljaisempien ja sosiaalisen median keskusteluihin osallistumattomien kuntalaisten näkemykset saataisiin huomioitua.

Talouden hoito, oikeudenmukainen päätöksenteko sekä avoimuus ja osallistaminen luottamusta vahvistavia tekijöitä

Tutkimus korostaa talouden hoidon merkitystä luottamuksen rakentamisessa. Ne kuntalaiset, jotka ovat tyytyväisiä oman kuntansa taloudenhoitoon, kokevat luottamusta myös päätöksentekoon ja päättäjiin. Myös päätöksenteon oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu ovat kuntalaisten luottamusta vahvistavia tekijöitä.

Sekä Harri-Pekka Luomi ja Mia Simpanen toteavat yhteisesti, että Pielaveden kunnan taloudellinen tilanne on nyt kohtuullisen hyvä. Pidemmällä tähtäimellä epävarmuus esimerkiksi verotulokertymistä saa heidän mukaansa kokoluokkaansa suuremman merkityksen niin kuntatalouden yleisessä tarkastelussa kuin kuntalaisten arkipäiväisissä keskusteluissa. Simpasen mukaan kunnan tilannetta voidaan mitata myös muulla tavoin, esimerkiksi järvivesien puhtaudella ja vapaa-ajan asuntojen määrällä.

Tutkimuksen mukaan kuntalaisten luottamus päätöksentekoon vahvistuu, kun kuntalaiset kokevat, että heidän mielipiteensä otetaan huomioon ja että viestintä on avointa. Kuntaliitto korostaa viestinnän ja osallistamisen merkitystä luottamuksen vahvistamisessa, erityisesti tulevissa kuntavaaleissa, joissa valittavat päättäjät voivat vaikuttaa olennaisesti kansalaisten luottamukseen. 

Pielavetisten vastaajien mielestä kunnan päättäjät kuulevat kuntalaisten mielipiteitä paremmin kuin kaikissa tutkimuskunnissa keskimäärin. Joka neljäs vastaajista koki, että Pielaveden päättäjät kuulevat kuntalaisten mielipiteitä. Hieman alle viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että kunta tarjoaa riittävästi tietoa kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista kunnan palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja päätösten valmisteluun ja että kunnassa päätettävistä asioista viestitään kuntalaisille riittävän ajoissa.

Harri-Pekka Luomi korostaa, että vastaajien mielestä Pielavedellä kuunnellaan kuntalaisten mielipiteitä paremmin kuin kaikissa tutkimuskunnissa keskimäärin. Tämä viestii hänen mukaansa siitä, että kunnassa valittu linja viestiä vielä valmisteluvaiheessa olevista asioista on omalta osaltaan tuottanut positiivista tulosta. ”Monikanavaisuus ja tiedon vastaanottamista kärjistävä sosiaalisen median toimintalogiikka aiheuttaa kuitenkin kasvavan haasteen eri kuntalaisryhmiä tasapuolisesti huomioivalle tiedonvälitykselle.” 

Simpanen toteaa, että Pielavedellä on paljon oman yhteisönsä eteen töitä tekeviä kuntalaisia ja tunne osallisuudesta on kaikille tärkeää. Myös osallisuus kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun on varmasti jatkossakin mielekästä.

Kuntalaistutkimus 2024

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselystä, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea. 

Lisätietoja Kuntalaistutkimuksesta 2024: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024(siirryt toiseen palveluun) 

Tutkimuskunnat: Asikkala, Askola, Espoo, Hamina, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Ilomantsi, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kirkkonummi, Kitee, Kuusamo, Lappajärvi, Lappeenranta, Lapua, Mikkeli, Mustasaari, Naantali, Nivala, Oulainen, Parkano, Petäjävesi, Pielavesi, Pirkkala, Pudasjärvi, Puolanka, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Toholampi, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Virolahti, Virrat ja Vöyri.