Pielavedellä kunta- ja aluevaaliehdokkuuteen motivoi kuntatalouteen ja palveluihin vaikuttaminen – häirintä ja negatiivinen somekeskustelukulttuuri haastaa

Kuntaliiton valtakunnallisen Kuntapäättäjätutkimuksen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) mukaan noin puolet kyselyyn vastanneista, tällä hetkellä toimivista kunnan- ja kaupunginvaltuutetuista aikoo asettua ehdolle uudelleen kevään 2025 kuntavaaleissa. Aluevaalien osalta vain viidennes kyselyyn vastanneista ilmoitti aikovansa asettua ehdokkaaksi. Tutkimus selvitti, mitkä tekijät motivoivat ja mitkä vähentävät halukkuutta hoitaa luottamustehtäviä.

Pielavedellä Kuntaliiton kysely lähetettiin valtuutetuille, varavaltuutetuille ja johtaville viranhaltijoille.

Kaksi kolmasosaa pielavetisistä vastaajista valmiina kuntavaaliehdokkaiksi

Pielaveden vastaajista 64 prosenttia tällä hetkellä toimivista kunnanvaltuutetuista aikoo asettua ehdolle uudelleen kevään 2025 kuntavaaleissa. Loput 34 prosenttia vastanneista, tällä hetkellä kunnanvaltuutettuna toimivista harkitsee ehdokkuuttaan.

Kiinnostus aluevaaleissa ehdokkaaksi ryhtymiseen on Pielaveden kunnanvaltuutettujen joukossa selvästi vähäisempää, eikä yksikään vastaajista kyselyyn vastatessaan ollut aikeissa asettua ehdolle aluevaaleissa. Vastaajista 18 prosenttia harkitsee asiaa.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Pentti Virolaisen mukaan kiinnostus kuntavaaliehdokkuuteen johtuu osittain hyvästä päätöksenteon ilmapiiristä, joka Pielaveden valtuustossa vallitsee sekä valtuutettujen ja viranhaltijoiden välisestä hyvästä suhteesta. Päättäjät luottavat viranhaltijoihin – ja toivottavasti toisinpäinkin. ”Lisäksi meillä on tulossa päätöksentekoon useampi merkittävä asia kunnan kannalta kuten Opinportti-projekti ja tuulivoima-alueiden kaavoitusprosessit.”

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Titta Raitanen on yllättynyt pielavetisten suuresta halukkuudesta jatkaa luottamustehtävissä. Työn vaativuuden lisäksi kuvioihin on hänen mukaansa tullut henkinen jaksaminen kaiken negatiivisuuden ja tyhjänpäiväisen valittamisen keskellä.

Aluevaaleihin ehdokkaaksi asettumiseen vaikuttanee Virolaisen mukaan osaltaan hyvinvointialueiden huono taloustilanne. Aluevaltuuston tehtävänä on tähän saakka ollut niukkuuden jakaminen. Pielavedeltä on mm. viety vuodeosasto, röntgenin aukioloa on rajoitettu ja uhkana on, että se vietäisiin pois kokonaan. Ihmiset saattavat ajatella, että aluevaltuutetun tehtävä on taistelusta taisteluun etenemistä. Hyvinvointialueella on ollut paljon myös johtamisen ongelmaa, mikä varmasti lisää harkintaa ehdolle asettumiseen. Joku voi myös ajatella, että yksittäisen pielavetisen valtuutetun vaikutusmahdollisuudet 69 jäsenisessä valtuustossa on pienet.

Raitanen toteaa lisäksi, että kyseiset tehtävät vaativat todella paljon aikaa ja yhteensovittamista oman työn, perheen ja harrastamisen kanssa.

Pentti Virolainen kannustaa kuitenkin jokaista pohtimaan vielä aluevaaliehdokkuutta. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Pielaveden kannalta on erittäin tärkeää saada ehdokkaita ja saada heitä myös vaaleissa läpi puolustamaan tämän alueen ihmisiä ja palveluita.

Vaikuttamismahdollisuus ja vastuunkanto kuntataloudesta motivoi

Pielavedellä kuntavaaliehdokkuuteen motivoivat eniten kunnan tulevaisuudennäkymät sekä ajankohtaiset asiakysymykset. Raitanen ja Virolainen mainitsevat esimerkkeinä Opinportti-projektin ja tuulivoima-alueiden kaavoitusprosessit.

Tutkimuskuntien enemmistöstä poiketen Pielavedellä kunnan taloudellinen tilanne on yksi kuntavaaliehdokkuuteen eniten motivoimista tekijöistä. Raitanen ja Virolainen nostavat esiin valtuutettujen halun tehdä työtä, jonka vaikutukset näkyvät kuntataloudessa. ”Ollessaan mukana kuntapolitiikassa voi omalta osaltaan vaikuttaa kunnan taloudelliseen tilanteeseen ja sitä kautta kunnan tuottamiin palveluihin”, Virolainen toteaa. Raitasen mukaan kuluvalla valtuustokaudella aloitettujen asioiden loppuunsaattamiseen ja niistä vastuunkantamiseen on kiinnostusta.

Miten saada ihmisiä kuntavaaliehdokkaiksi

Kuntaliiton kuntalaistutkimus osoitti, että monella on kynnys asettua ehdolle kuntavaaleissa, vaikka halua hoitaa kunnallista luottamustehtävää olisi. Pielavedellä tutkimukseen vastanneista viisi prosenttia voisi harkita asettumista ehdolle kuntavaaleissa ja vajaa viidennes voisi harkita luottamustehtävän vastaanottoa. Vastauksista käy ilmi, että keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri on yksi tekijä, joka pikemminkin vähentää halukkuutta asettua ehdolle kuntavaaleissa.

Keskustan Pentti Virolaisen mukaan hyvä julkinen keskustelu- ja päätöksenteon ilmapiiri auttaa omalta osaltaan saamaan uusia ihmisiä mukaan. Negatiivinen somekirjoittelu aiheuttaa puolestaan hallaa. Moni voi olla kiinnostunut hoitamaan luottamustehtäviä, mutta ei halua asettua ehdolle, koska silloin on myös helpommin julkisen arvostelun ja arvioinnin kohteena. Rakentava ja toisia kunnioittava vuoropuhelu olisi tärkeää.

Kokoomuksen Raitanen jatkaa: ”Somekiusaamisilmiöllä lienee kaksi vaihtoehtoista seurausta: joko se kasvattaa halukkuutta taistella tyhjänvalittajia vastaan vaikka asettumalla ehdolle tai se vähentää kiinnostusta lähteä kivityskentälle haukuttavaksi.”

Raitasen mukaan Pielavedellä on hyvä, avoin ja keskusteleva kulttuuri niille, jotka aitoon keskusteluun kykenevät. Hyvänä käytäntönä hän mainitsee kasvotusten tapahtuvan keskustelun sekä asioiden ja erilaisten vaihtoehtojen pohtimisen yhteisesti kaikkien valtuustoryhmien kesken eli valmisteluvaliokunnan. Valtuutetut tekevät paljon valmistelevaa työtä, jotta ovat valmiita päätöksentekoon valtuustossa. Itse valtuuston kokous ei Raitasen mukaan ole paikka, jossa asiat käännetään tieten tahtoen nurinpäin ja suotta viivästytetä päätöksentekoa.

Virolaisen mukaan somessa vallan ottaneesta negatiivisesta julkisesta keskustelukulttuurista pitää päästä pois. Keskustelu ei hänen mukaansa ole tällä hetkellä toista ihmistä kunnioittavaa ja asioita eteenpäin vievää. ”Erityisesti kuntapäättäjät saavat paljon lokaa niskaan, enkä tämän takia yhtään ihmettele, että se jo vaikuttaa ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle ja toimia kuntapäättäjänä.”

Virolainen ja Raitanen toteavat kuitenkin yhteisesti, että tiedottamista päätöksentekoprosessiin tulevista asioista voidaan aina parantaa etenkin niitä jo valmisteltaessa. Puistotien viherremontti on oiva esimerkki siitä, miten käy, kun kuntalaisia ei saatu ilmaisemaan mielipidettään ja kantaansa silloin, kun heillä olisi ollut asiaan vaikuttamisen mahdollisuus.  

Ehdokkuutta vähentäviin tekijöihin puututtava

Vaikka kiinnostus kuntapolitiikkaan on vahvaa, tutkimuksesta erottui selkeästi ehdolle asettumista vähentäviä tekijöitä. Pielaveden vastauksista yksityiselämään liittyvät syyt olivat eniten ehdokkuushalukkuutta vähentävä tekijä, sekä häirintä ja uhkailu toiseksi vaikuttavin syy. Muista tutkimuskunnista poiketen kolmantena syynä Pielavedellä oli kuntalaisten antama palaute.

Keskustan ja kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajat korostavat, että asioista ei tarvitse eikä pidä aina olla samaa mieltä. On kuitenkin todella tärkeää keskustella ja ilmaista mielipiteitä toisia kunnioittaen. Vuorovaikutuksen parantaminen kuntapäätöksessä mukana olevien ja kuntalaisten välillä voi myös madaltaa kynnystä ehdolle asettumiseen.

Kuntaliitto tulee nostamaan esille tarkennettua tietoa häirinnästä ja uhkailusta sekä ratkaisuja parempaan keskustelu- ja päätöksentekokulttuuriin vaalien alla.

Kuntapäättäjätutkimus 2024

Voit lukea lisää Kuntapäättäjätutkimuksen tuloksista Kuntaliiton verkkosivuilta(siirryt toiseen palveluun). Tiedote lähetettiin kaikille Pielaveden valtuustoryhmille kommentoitavaksi.