Pielaveden työttömyysluvut maakunnan keskiarvoa matalammat

Pielaveden heinäkuun työllisyystilanne oli Pohjois-Savoa 1,2 % ja koko maata 1,6 % parempi, mutta Ylä-Savon työllisyysalueen kuntien keskiarvoa 1,6 prosenttiyksikköä huonompi. Myönteiset uutiset talouskasvusta eivät vielä näy työllisyystilanteen parantumisena.

Hyvänä kehityksenä voidaan pitää sitä, että nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien osuus ole kasvanut.  Työttömien työnhakijoiden määrä on noussut erityisesti yli 25-vuotiaiden ja alle vuoden työttömänä olleilla. Haastetta on ollut työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamallin (TYM) toimimisessa terveydenhuollon osalta.

Työttömyys on huonontunut vuoden takaisesta 0,8 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2025 työttömyysprosentin keskiarvo vuositasolla oli 10,4. Tänä vuonna tammi-heinäkuun keskiarvo oli 11,2 %. Kuukausi tasolla työttömiä on tänä vuonna ollut keskimäärin 14 henkeä enemmän kuin vuonna 2025.

Suomessa oli heinäkuun lopussa yhteensä 361 800 työtöntä työnhakijaa, mikä on 22 700 (7 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömiä työnhakijoita oli 13,2 % koko maan työvoimasta.

Työttömät työnhakijat Pohjois-Savossa

Pohjois-Savossa oli heinäkuun lopussa 14 602 työtöntä työnhakijaa, mikä on 491 enemmän kuin vuosi sitten (+3,5 %). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Savossa heinäkuussa 12,8 %, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä viime vuotta korkeampi.

Ylä-Savon työllisyysalueen kunnissa työttömiä työnhakijoita oli 1 892 henkeä, jolloin kuntien laskennallisen työttömyysprosentin keskiarvo oli 10,3.

Pielaveden heinäkuun 2026 työllisyysluvut

Heinäkuun lopussa Pielavedellä oli 173 henkeä (11,6 %) työttömänä työnhakijana. Tämä oli 26 henkeä (18 %) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten.
Pielavedellä työttömistä miehiä oli 102 ja naisia 71 henkeä sekä yli 50-vuotiaita 79 henkeä.

Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä osuus kaikista työttömistä oli Pielavedellä 22 henkeä (12,7 %). Vastaavat prosenttiluvut olivat koko Ylä-Savon työllisyysalueella 15,1 % Pohjois-Savossa 15,1 % ja koko maassa 13,3 %.

Yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli Pielavedellä 52 henkeä, mikä on 30 % työttömistä työnhakijoista. Ylä-Savon työllisyysalueella 38,7 %, Pohjois-Savossa 43,5 % ja koko maassa 40,4 %.

Alle vuoden työttömänä olleet, ryhmä muut työttömät, työttömien määrä oli 99 henkilöä, mikä vastaa 57,3 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Ylä-Savon työllisyysalueella 46,2 %, Pohjois-Savossa 41,4 % ja koko maassa 46,3 %.

Avoimia työpaikkoja oli heinäkuun aikana alle viisi.

Työllisyystilanteen taustalla valtakunnallinen kehitys

Syitä työttömyyden takana on useita, mutta keskeisempinä voitaneen pitää pitkään jatkunutta valtakunnallista huonoa työllisyystilannetta, mikä heijastuu myös Pielavedelle. Pielavedellä ei ole tiedossa paikallisten yritysten irtisanomisia, vaikka Ylä-Savon työssäkäyntialueellamme usea yritys on joutunut irtisanomaan työntekijöitään. Työttömäksi jääneitä on moninkertainen määrä suhteessa avoimiin työpaikkoihin.

Työttöminä olevien nuorten työllistymistä hankaloittavat vastavalmistuvien heikko työllistyminen sekä nuorille tyypillisten määräaikaistentyösuhteiden väheneminen.

Pitkäaikaistyöttömyyden taustalla ei ole yhtä yksittäistä selittävää tekijää, vaan syyt ovat monitahoisia: pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne sekä työttömien työnhakijoiden yksilölliset tekijät.

Vaikuttavat työllisyyspalvelut tarvitsevat tueksi sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja

Joskus työnhakijan työkyky on heikentynyt ja työllisyyspalveluiden rinnalle tarvitaan sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Valitettavasti tältä osin terveydenhoidon palveluihin pääseminen on koettu Pielavedellä haasteelliseksi.

Haastetta on ollut työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamallin (TYM) toimimisessa terveydenhuollon osalta. Terveydenhuollon yhteistyö koetaan puutteelliseksi, kohdistuva työaika riittämättömäksi ja työtapa (etätyöskentely asiakastyössä) toimimattomaksi.

Lisäksi työttömien terveystarkastukseen ajanvaraaminen koetaan vaikeaksi. Muissa Ylä-Savon työllisyysalueen kunnissa terveystarkastuksen tekevä henkilö on yhteydessä asiakkaaseen ja varaa hänelle ajan. Pielavedellä asiakkaan on varattava aika itse palvelunumeron kautta. Käytäntö on ongelmallinen, sillä monille asiakkaille omatoiminen ajanvaraus on liian haastavaa, mikä voi estää palveluun pääsyn.

Terveydenhuollon palveluiden puutteellinen saatavuus viivästyttää työttömän työnhakijan hoitoon, kuntoutukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin pääsyä. Mikä puolestaan voi pitkittää tai estää kokonaan työelämään takaisin siirtymisen. 

Katse parempaan tulevaan

Muutos paremmasta talouskasvusta ja sen myötä työllisyystilanteesta on aistittavissa, ja tämän havainnon toivotaan vahvistuvan tulevan talven aikana.

Pielaveden kunnan työllisyydenhoidon rahallinen panostus on iso. Suurin osa tästä panostuksesta menee lakisääteisten palveluiden (Ylä-Savon työllisyysalueen palvelut työttömille ja työnantajille) rahoittamiseen sekä pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvan kuntaosuuden (ns. Kela-sakot) maksuihin.

Pielaveden kunta satsaa työllisyydenhoidon kehittämiseen, yritysyhteistyöhön sekä työttömien kuntalaisten edunvalvontaan. Työtä tehdään laajan yhteistyöverkoston kanssa, jossa tavoitteena on edistää työttömien kuntalaisten työllistymistä, opiskelua, työkykyä ja joissakin tapauksissa siirtymistä toisen etuuden ja palveluiden piiriin.  

Kirjoittajat Tuula Rytkönen ja Johanna Viita