Kulttuuri
Kekkosen salonki
Kekkosen salonki on Pielaveden kunnantalolla (Puustellintie 16) sijaitseva sisustettu salonkihuone, johon on asetettu nähtäville rokokookalusto, jota Kekkoset käytti 1950-luvulla yksityistiloissa Presidentinlinnassa.
Kirkot
Pielavedellä on neljä erilaista kirkkoa ympäri Pielaveden aluetta. Tutustu näihin kirkkoihin alhaalta!
Pielaveden kirkko valmistui 1878. Sen suunnitteli lääninarkkitehti Carl Ferdinand Öhmann. Muodoltaan kirkko on poikkilaivainen pitkäkirkko. Istumapaikkoja on noin 1500 hengelle. Alttaritauluna on vuonna 1956 valmistunut Urpo Vainion lasimaalaus ”Kristus on ylösnoussut”. Kuoriin on sijoitettu vanhan kirkon alttaritaulu ”Pyhä ehtoollinen”, jonka on maalannut Mikael Toppelius. Urut ovat Kangasalan urkutehtaan 47+2 äänikertaiset sähköpneumaattiset urut (opus 583) vuodelta 1955.
Kirkko peruskorjattiin 1990 seinäjokelaisen Arkkitehtuuritoimisto Aulis Jääskeläinen Ky:n suunnitelmien mukaan. Sähkölämmitys uusittiin. Kirkkosaliin rakennettiin uusi takaseinä, jolloin urkuparven alle saatiin ”esipihaksi” kutsuttu eteishalli sekä lasten huone ja morsiushuone. Kuori alttarikalusteineen uusittiin kokonaan ja kirkko maalattiin.
Kirkon välittömässä läheisyydessä on laaja hautausmaa. Sankarihautoja valvoo kuvanveistäjä Heikki Konttisen vuonna 1958 valmistunut patsas ”Vartiomies”.
Lisätietoja Pielaveden kirkosta löydät Nilakan seurakunnan verkkosivuilta:
Noin 30 km päässä Pielaveden kirkonkylästä on vuonna 1940 valmistunut Laukkalan kirkko. Myöhemmin kirkon yhteyteen on rakennettu seurakuntasali palvelemaan seurakunnan pohjoisten osien tarpeita. Kirkon läheisyydessä on hautausmaa ja sankarihautausmaa, jossa on Armas Tirrosen muistomerkki ”Hyvästijättö”.
Lisätietoja Laukkalan kirkosta löydät Nilakan seurakunnan verkkosivuilta:
Apostolien Pietarin ja Paavalin sekä Pappismarttyyri Blasioksen kirkko
Kirkon on piirtänyt rakennusmestari W. Korhonen Laatokan Valamon luostarin Pyhän Johannes Kastajan skiitan piirustusten mukaan. Kirkko vihittiin käyttöön 6.7.1958, KS apulaispiispa Paavali. Ikonostaasikehystö on entisestä Mikkelin venäläisestä varuskuntakirkosta.
Lisätietoja kirkosta:
Ortodoksinen tsasouna, joka on Arkkipiispa Leon rakennuttama. Voit vierailla kappelissa varaamalla ajan Väinö Väänäseltä ja voit kysyä häneltä myös lisätietoja tsasounasta.
Osoite: Karttulantie 645, 72530 SÄVIÄNTAIPALE
Lisätietoja ja esittelyt: Väinö Väänänen, puh. 050 302 2184 tai vaino.vaananen@elisanet.fi
Kotiseutumuseo
Teijunmäellä sijaitseva Pielaveden Kotiseutumuseo on perustettu vuonna 1958. Pihapiirissä on kuusi alueelle siirrettyä rakennusta. Päärakennus on vanha pappilan väentupa, jossa on neljä huonetta. Tupa on sisustettu vuosisadan alkupuolen tavan mukaan miesten ja naisten puolen käsittäväksi.
Museon perusnäyttely Aenahan se joutilaalla jottae tietättää esittelee paikkakunnan käsityöperinnettä sekä elämän eri osa-alueita aina syntymästä kuolemaan ja arjesta juhlaan. Kahdessa pienemmässä huoneessa ovat vuosina 1999-2000 valmistuneet näyttelyt: suutarin huoneessa on esillä suutarin tarvikkeiden lisäksi myös nahkurin työkaluja. Toinen huone, pappilan kammari taas on sisustettu 1900-luvun alun pappilan hengessä
Päärakennuksen lisäksi vieraat voivat kurkistaa savupirttiin ja kala-aittaan, jonka Pielaveden kalastusperinnettä esittelevä näyttely on valmistunut kesällä 2004. Alueella on lisäksi tuulimylly, luhtiaitta ja riihi.
Kotiseutumuseo on avoinna kesäisin ja siellä järjestetään vaihtuvia näyttelyitä sekä erilaisia tapahtumia.
Savupirtti on tuotu nykyiselle paikalleen Laukkalan kylästä Pohjois-Pielavedeltä. Pirtti on ollut asuttuna aina 1940-1950-lukujen taitteeseen. Museoalueen savupirtti on sisustettu kuvaamaan savutuvan elämänpiiriä.
Savutupa, pirtti, oli talonväen asuinhuone, jota käytettiin vuodenaikojen mukaan. Talvisaikaan tupa toimi kaikkien asuntona ja nukkumapaikkana. Pirtti lämmitettiin vähintään kerran päivässä, jolloin uunista eli kiukaasta nouseva savu hakeutui katossa olevan luukun eli räppänän kautta ulos. Tuvan uuni on ladottu puukehikon eli kolpitsan päälle. Seinissä näkyy savun mustaaman alue, mihin saakka savu on laskeutunut. Lattiaraja on ollut savusta vapaana. Uunille vievät rappuset ja uuninpäällinen ovat toimineet lasten leikkipaikkana.
Ruuan valmistus tapahtui tuvassa joko uunissa tai hiilloksella. Uunin edessä olevasta puisesta haahlasta riippui pata, jossa ruoka keitettiin. Uunin vierestä löytyi myös kauha, hierrin ja kolmijalka. Pöydältä löytyy käyttöesineitä sekä pärepihti, joka toimi valonlähteenä. Savupirtin iso penkki on 1830-luvulta.
Tuvan kalustoon kuuluu myös sänkyjä, joihin on levitetty olkia patjaksi. Olkien päälle on laitettu kangas. Lattialla on kehto, arkku ja kirnu sekä seinällä on kaappi ja naulakko. Ovensuusta löytyy myös miehen työpusero, eväskontti 1880-luvulta ja toisella puolella on tupakkapetkel, jolla tupakka on murskattu. Hirressä roikkuu lyhty. Eteisessä on kaira, pieni pokasaha ja vuolin, jota on käytetty puuesineiden kourupintojen silittämiseen. Eteisen perillä on tila, jota on käytetty ruuan säilytyspaikkana tai pienenä navettana eli eläinsuojana.
Opettaja Oskar Pulkkinen aloitti 1930-luvulla museoesineiden keruun Pielaveden esineellisen historian tallentamiseksi. Kotiseutumuseohanketta ryhtyi vuonna 1940 ajamaan kauppias J.P. Nousiainen. Museohanke sai vauhtia 1947, kun Helsingin yliopiston savolainen osakunta lahjoitti kesämatkallaan 2000 markkaa kotiseutumuseon perustamista varten.
1950-luvulla kotiseutumuseo hanke vilkastui, vuonna 1952 Pielavedelle perustettiin museotoimikunta. Museoalueeksi vuokrattiin seurakunnalta tontti Teijunmäeltä, jonne ryhdyttiin etsimään sopivia ulkomuseoalueeseen liitettäviä rakennuksia. Pielaveden seurakunta lahjoitti pappilan entisen väentuvan museon päärakennukseksi ja lisäksi museoalueelle siirrettiin jo aikaisemmin museoidut savutupa ja aitta.
Alussa museoasioiden hoito kuului museotoimikunnalle, myöhemmin kotiseututoimikunnalle, mutta nykyisin kulttuurilautakunnalle.
Museon päärakennus väentupa siirrettiin museoalueelle 1958. Vanhimpia museorakennuksia edustaa 1700-luvulta Jylhänkylän Uuraudesta siirretty kala-aitta. Tuulimylly sen sijaan on tuotu Leppämäenkylästä, Mieronmäestä vuonna 1961. Luhtiaitta siirrettiin vuonna 1962 museoalueelle sekä riihi pystytettiin alueelle vuonna 1983.
Osoite: Museotie 4, 72400 PIELAVESI
p. 040 574 6238
Pielaveden eMuseo -mobiilioppaat
Pielavedellä on käytössä kolme ilmaista mobiiliopasta, joissa voit tutustua paikkakunnan kulttuuriperintöön! Oppaita voit käyttää mobiililaitteilla missä ja milloin tahansa.(siirryt toiseen palveluun)
Pielaveden kotiseutumuseon mobiiliopas(siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun)
Pielaveden kulttuuriperintökohteita mobiiliopas(siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun)
Presidentti Urho Kekkosen jäljillä mobiiliopas(siirryt toiseen palveluun)
Presidenttipolku
Presidenttipolku on kulttuurireitti, joka johdattaa kävijän tutustumaan Suomen presidentteihin ja heidän juuriinsa alueella. Reitin varrella esitellään presidentteihin liittyviä tarinoita ja tapahtumia reittipisteiden kautta.
Reittiä kulkemalla pääsee tutustumaan reitin kolmeen päähenkilöön. Minkälaisia persoonia he olivat ja minkälaisia tarinoita heidän pitkien elämiensä varrelta on kertynyt? Mitkä ovat heidän yhteytensä paikkakuntaan ja sen paikkoihin?
Kulttuurireitti tuo presidentit osaksi paikallista kulttuuritoimintaa ja rikastuttaa uniikkien museokohteiden toimintaa. Kukin presidentti edustaa erilaista vaihetta itsenäisen Suomen historiassa: K.J. Ståhlberg ja vastaitsenäistynyt Suomi, Kyösti Kallio ja talvisota ja Urho Kekkonen ja kylmä sota.
Reittipisteiden sijainnit ovat nähtävissä Atla-kulttuurikarttalla, sisältö julkaistaan 26.6.
Presidenttipolku sopii kaikille historiasta kiinnostuneille, niin matkailijoille kuin paikallisille.
Reitti koostuu kolmesta museokohteesta: Kyösti ja Kalervo Kallion museo Nivalassa, presidentti K.J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo Haapajärvellä sekä Urho Kekkosen synnyinkoti Lepikon torppa Pielavedellä.
Presidenttipolkuun kuuluu 15 digitaalista tarinapistettä, jotka tutustuttavat kulkijan reitin päähenkilöiden elämänkaariin. Tarinat pohjautuvat K.J. Ståhlbergin, Kyösti Kallion ja Urho Kekkosen elämiin. Jokaisella reittipisteellä on tarina, jonka voi kuunnella ja katsoa. Tarinoiden äänenä toimii Risto Puolimatka.
Näitä kolmea historiallisesti merkittävää henkilöä yhdistää presidentin viran lisäksi maantieteellisesti läheinen sijainti. Reitti muodostaa valtakunnallisesti uniikin kokonaisuuden, joka valottaa valtiomiesten elämänhistoriaa uudenlaisella tavalla.
Reitiltä voi löytää vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: miten K.J. Ståhlberg päätyi Haapajärvelle pienenä poikana, millainen oli Kyösti Kallion tie Heikkilän isännäksi ja millaista oli elämä Lepikon torpassa. Valtiomiesten elämät olivat monivaiheisia, ja he olivat myös persooniltaan erilaisia.
Reitin voi aloittaa jokaisen museokohteen luota. Jokaisella reittipisteellä on kyltti, jossa on QR-koodi. Skannaamalla koodin älylaitteella avautuu kuunneltava ja katsottava tarina, joka tuo esiin tapahtumia ja historiaa henkilötason näkökulmasta.
Pääset Atlaan myös tästä! https://atla.fi/fi/oulu2026/kartta#7/64.69/26.955(siirryt toiseen palveluun)
Valitse kartalta alue, jonka sisältöihin haluat tutustua.
Reittipisteet on suositeltavaa kulkea kronologisessa järjestyksessä, ja ensimmäinen piste löytyy museokohteen läheltä. Tarinat voi kokea myös omavalintaisessa järjestyksessä.
Nivalassa reitin pituus on noin 1 kilometri ja sen voi kulkea jalan. Haapajärven reittiosuus on noin 500 metriä ja kuljettavissa jalan, mutta reitin loppuosa kulkee Ronkaalan polulla, jolla ei ole talvikunnossapitoa. Huomioithan keliolosuhteet kesäsesongin ulkopuolella kulkiessasi polulla.
Pielavedellä reitti sijoittuu Lepikon torpalle ja Pielaveden keskusta-alueelle, ja kulkemiseen tarvitaan auto.
Reittipisteiden sijainnit ovat nähtävissä Atla-kulttuurikarttalla.
Reitin kokemiseen tarvitaan älylaite, jolla voit avata sivun tai skannata QR-koodit. Digitaaliset reittipisteet ovat koettavissa ympäri vuoden myös museoiden kiinnioloaikana.
Reitti kulkee kolmen kunnan alueella, joilla ei ole julkista liikennettä, joten kuntien välillä liikkumiseen tarvitaan henkilöauto. Museokohteet ovat avoinna kesäkuukausina, ja tarkemmat aukioloajat löytyvät kohteiden omilta verkkosivuilta.
Museokohteet eivät ole museokorttikohteita.
Museokohteet eivät ole esteettömiä.
Suojala
Pielavesi-Seuran entisöimä kulttuuritalo, joka toimi aikaisemmin Suojeluskuntatalona.
Suojalassa järjestetään mm. tansseja, erilaisia juhlia, näyttelyjä, huutokauppoja, kokouksia, konsertteja ja teatteriesityksiä.
Urho Kekkosen AR-kierros
Lähde mukaan kuulemaan Suomen tasavallan presidentin Urho Kekkosen tarinoita hänen elämästään; aina lapsuudesta Pielavedellä, presidenttiyteen ja rakkaan puolison menettämiseen saakka.
Kierros alkaa Lepikon Torpalta, Kekkosen kotipaikalta, ja jatkuu Pielaveden kirkonkylälle. Viisi taulua edustaa viittä eri ajanjaksoa tai teemaa Kekkosen elämässä, niihin voi tutustua järjestyksessä tai yksittäin.
Lähtöpaikka: Lepikon Torppa, Urho Kekkosentie 121, 72400 Pielavesi
Tuotetyyppi: omatoimituote
Tarvitaan: Älypuhelin ja verkkoyhteys.
Skannaa taulun luona QR-koodi ja katso haluamasi video.
Saatavuus: Ympäri vuoden
Pielaveden kunnantalolla sijaitsevat taulut kunnan aukioloaikojen mukaan.
Lepikon Torppa on auki kesäkuun alusta elokuun loppuun (taulut sijaitsevat ulkona, joten kierroksella voi käydä Torpan aukioloaikojen ulkopuolellakin).
Urho Kekkonen: näyttelijä Kari Suhonen
Käsikirjoitus ja ohjaus: Pekka Laasonen, InnoArt Oy
Kuvaus- ja editointi: Jere Lahti, OuWau Design & Productions Oy
AR-toteutus: Salmi Platform Oy
Tilaajat: Pohjois-Savon Lakeland 2 -hanke ja Pielaveden kunta
Toteutuksessa mukana: Lepikko-säätiö, Olavi Savonsalmi, Lepikko-säätiön asiamies, Urho Kekkosen arkisto, Jaakko Hakkarainen