Hyvinvointia voidaan kuvata monin eri tavoin – tilastojen takana on aina ihminen
Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä kohdennettaessa indikaattorit ja tilastotiedot toimivat kunnalle keskeisenä tiedonlähteenä. Toisena tärkeänä tiedon lähteenä ovat kuntalaisilta itseltään ja heidän kanssansa eri yhteyksissä työskenteleviltä asiantuntijoilta saatu kokemuksellinen tieto terveyden ja hyvinvoinnin tilasta.
On hyvä muistaa, että jokaisen luvun takana on ihminen, joka saattaa itse kokea elämäntilanteensa paremmaksi kuin indikaattorit osoittavat.
Nuorten aikuisten tilanteessa valoa
Pielavedellä on tunnistettu kuntalaisten hyvinvointia tukevia tekijöitä sekä hyvinvointia alentavia hyvinvointivajeita. Hyvinvointivajeiden parantamiseksi on työskennelty laajalla rintamalla ja systemaattisella työotteella pitkään, mutta erityisesti viimeisten 2–3 vuoden aikana. Tässä työssä muun muassa nuoret sekä nuoret aikuiset on nostettu työskentelyn keskiöön. Työtä on tehty usein moniammatillisissa verkostoissa yksilön tarpeet ja toiveet edellä.
Indikaattorit kuvaavat mennyttä aikaa yleensä noin 2–4 vuoden viiveellä. Tehdyn työn tulokset näkyvät indikaattoreissa vasta vuosien päästä. Pielaveden indikaattoreista huolenaiheina nousevat esiin esimerkiksi nuorisotyöttömyys sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tilanne. Tällä hetkellä varovaisia merkkejä nuorten hyvinvoinnin kohentumisesta on jo nähtävissä; suurin osa nuorista, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, on hakeutunut opiskelemaan, nuorisotyöttömyys on lähtenyt laskemaan loppuvuodesta 2025, ja nekin nuoret, jotka eivät ole opiskelemassa, työssä tai varusmiespalveluksessa ohjautuvat entistä paremmin palvelujen piiriin.
Hyvinvointituloksiin vaikuttaa tutkimukseen valittu näkökulma
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus indikaattorit
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus -indikaattoreissa taustalla on tilastotietoa vuosilta 2023–2024 ja indikaattorien arviointiasteikko on heikko – erinomainen.
Keskeisimmät osa-alueet ja niiden taustalla olevat indikaattorit:
- Terveys: kuolleisuus, hyte-indeksi ja sairastavuus.
- Työttömyys: nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys.
- Turvallisuus: Poliisin tietoon tulleet omaisuus ja väkivaltarikokset, nuorten kokema syrjintä ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.
Lisätietoa myös Eero Laesterä, 2024. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus suhteessa kunnan peruspalveluiden valtionosuuteen.(siirryt toiseen palveluun) Valtioneuvostolle tehty selvitys.
Kuntaliiton hyvinvointi-indikaattori
Kuntaliiton hyvinvointi-indikaattorin mukaan Pielavesi sijoittuu Pohjois-Savon vertailussa hyvälle sijalle, vaikka osa käytetyistä mittareista on samoja kuin Sosiaalinen oikeudenmukaisuus -indikaattorissa. Elintasoa kuvaavat luvut ovat molemmissa heikkoja, mutta Kuntaliiton hyvinvointi-indikaattorissa yhteisyyssuhteita ja itsensä toteuttamista kuvaavat tekijät parantavat kokonaisarviota.
https://www.kuntaliitto.fi/hyvinvointi-ja-sivistys/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen/hyvinvointi-indikaattori(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
TULUS-indikaattori
Kolmantena indikaattorina on Tulevaisuuden tutkija Tuomas Kuhmoisen kehittämä TULUS- indikaattori vuodelta 2024. Se ei ole tutkimus, vaan tilastoanalyysi valituista tilastokeskuksen tilastoista. Se mittaa lähinnä kunnan sosiaalista ja ekologista kestävyyttä, kuten hyvinvoinnille tärkeää lähiluonnon saavutettavuutta, kunnan vetovoimaa, turvallisuutta sekä tulojaon tasaisuutta. Tässä vertailussa Pielavesi sijoittui 50–99 parhaimman kunnan joukkoon.
https://www.facebook.com/tuomas.kuhmonen.9/posts/pfbid0xHajwiF9BGLpEQmLezxbhuHyJmxPKuNd9VEBz1tHG7rRsvXtaevpiJqQV3Qgr1tel(siirryt toiseen palveluun)
Artikkelin ovat kirjoittaneet työllisyys- ja hyvinvointikoordinaattori Tuula Rytkönen ja kunnanjohtaja Johanna Viita.