Pielavedellä nuorisotyöttömyys on vähentynyt valtakunnallisesta tilanteesta huolimatta
Ylä-Savon työllisyysalue on haasteellisesta yleisestä tilanteesta huolimatta aloittanut toimintansa hyvin. Asiakkaita pystyttiin palvelemaan kotipaikkakunnilla heti toiminnan alettua, ja muutoksen myötä käyttöön otetut uudet toimintatavat ovat vuoden aikana vakiintuneet osaksi arkea.
Työllisyysalueen keskeisenä toimintatapana ovat saavutettavat ja kasvokkaiset lähipalvelut, joita tarjotaan sekä henkilöasiakkaille että työnantajille jokaisessa kunnassa. Lakisääteisiä palveluja täydentävät alueelliset ja kuntakohtaiset palvelut sekä monialaiset verkostot.
Lakisääteisiä ja täydentäviä työllisyyspalveluita tarjolla omalla paikkakunnalla
Pielavedellä työnhakija-asiakkaita palvelevat kaksi nimettyä työllisyysasiantuntijaa, Eveliina Vainionpää ja Pauliina Jalkanen. Työnantajia palvelee Pinja Putkonen. Lisäksi asiakkaiden käytettävissä on muita asiantuntijoita, joiden palvelut määräytyvät yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Lakisääteisten työllisyyspalveluiden rinnalla Pielavedellä on panostettu myös täydentäviin palveluihin, ja asiakkaita palvellaan moniammatillisissa kokoonpanoissa asiakaslähtöisesti. Keskeisiä toimijoita tässä työssä ovat kunnan työllisyys- ja hyvinvointikoordinaattori Tuula Rytkönen, etsivä nuorisotyöntekijä Ansku Kumpulainen sekä Kehitysyhtiö Savo Grow Oy:n elinkeinoasiantuntija Aarno Niskanen.
Ylä-Savon työllisyysalue asetti yhdessä Pielaveden kunnan kanssa heti alkumetreillä nuoret työnhakijat yhdeksi prioriteettikohteeksi. Työttömänä työnhakijana olevien nuorten elämäntilanteet vaihtelevat paljon. Monelle nuorelle työttömyys on lyhytaikainen elämänvaihe, ja tie opiskeluun, varusmiespalvelukseen tai työelämään häämöttää lähitulevaisuudessa. Toisessa ääripäässä on joukko nuoria, joiden työttömyys on pitkittynyt esimerkiksi puuttuvan tutkinnon, terveydellisten syiden tai elämänhallintaan liittyvien haasteiden vuoksi.
Työttömyyden syystä riippumatta työllisyysasiantuntija kutsuu nuoren pikaisesti kasvokkaiselle tapaamiselle ja selvittää yhdessä nuoren kanssa jatkopolkua sekä mahdollisten muiden palveluiden tarvetta nuoren työllistymisen edistämiseksi.
Pielaveden vuoden 2025 työllisyysluvut
Joulukuun 2025 työllisyyskatsauksen luvut julkaistiin 27.1.2026. Luvut kertovat koko maan osalta karua kieltä. Joulukuun lopussa Suomessa oli 351 500 työtöntä työnhakijaa (13,0 %), mikä on 29 800 enemmän kuin vuotta aiemmin. Edellisen kerran näin huonoja lukuja on ollut vuonna 2009.
Pohjois-Savossa työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa 15 631 (13,8 %), eli 1 523 enemmän kuin vuosi sitten. Heistä lomautettuja oli 2100, mikä on 59 vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.
Pielaveden työllisyyslukuja ei voida pitää hyvänä, vaikka työttömyysasteemme on pysynyt matalampana kuin useimmissa muissa Pohjois-Savon kunnissa. Joulukuun lopulla Pielaveden työttömyysaste oli maakunnan kolmanneksi matalin, ja sijoituksemme on ollut koko vuoden ajan 3.–7. parhaan joukossa.
Joulukuun lopussa Pielavedellä oli 163 työtöntä työnhakijaa (11,0 %), joista 16 oli lomautettuna. Vuotta aiemmin työttömien määrä oli sama, mutta lomautettuja oli tuolloin 19.
Avoimia työpaikkoja oli joulukuun 2024 ja joulukuun 2025 välillä yhteensä 93, mikä on selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina.
Työttömistä työnhakijoista alle 25-vuotiaita nuoria oli Pielavedellä 15 henkeä (9,2 %). Vastaavat prosenttiluvut olivat koko Ylä-Savon työllisyysalueella 14,9 % Pohjois-Savossa 14,4 % ja koko maassa 12,2 %.
Yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli Pielavedellä 51 henkeä, mikä on 31,3 % työttömistä työnhakijoista. Ylä-Savon työllisyysalueella 31,8 %, Pohjois-Savossa 37,9 % ja koko maassa 39,2 %.
Pielavedellä työttömistä miehiä oli 105 ja naisia 58 henkilöä sekä yli 50-vuotiaita 74 henkilöä.
Koko vuoden työttömyysprosentin keskiarvo oli vuonna 2025 selvästi kahta edellistä vuotta korkeampi. Työttömyysprosentti vuonna 2025 oli 11,3 %, kun se vuonna 2023 oli 8,7 % ja vuonna 2024 9,8 %.
Vuosina 2023–2025 työttömien määrä on vaihdellut kuukausittain varsin samankaltaisesti. Tarkastelujaksolla työttömien määrä on pysynyt 118–174 henkilön välillä. Perinteisesti keväästä syksyyn työttömiä on vähemmän kuin vuoden vaihteen molemmin puolin.
Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on vaihdellut paljon. Alimmillaan nuoria oli työttömänä heinäkuussa 2023, jolloin työttömiä oli 8. Korkeimmillaan määrä oli vuoden 2025 helmikuussa, jolloin se nousi 25 nuoreen. Yksi selkeä syy nuorisotyöttömyyteen on vastavalmistuvien heikko työllistyminen sekä nuorille tyypillisten määräaikaistentyösuhteiden väheneminen.
Vuosina 2023–2024 pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli kuukausittain alle 40. Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi kuitenkin nousuun vuoden 2024 lopulla ja on kuluvan vuoden aikana vakiintunut noin 50 henkilön tasolle. Pitkäaikaistyöttömyyden taustalla ei ole yhtä yksittäistä selittävää tekijää, vaan syyt ovat monitahoisia: pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne, työllisten määrän kasvu sekä työttömien työnhakijoiden yksilölliset tekijät.
Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy monilla heikentynyt työkyky. Tällöin pelkät työllisyydenhoidon keinot eivät riitä turvaamaan edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille. Työllistymisen tueksi tarvitaan rinnalle vaikuttavia sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Valitettavasti näihin palveluihin pääseminen on koettu haasteelliseksi.
Työllistymistä tuetaan kohtaamalla
Vaikka työllisyyttä tarkastellaan usein lukujen ja tilastojen kautta, jokaisen numeron taustalla on yksilöllinen ihminen omine elämäntilanteineen, voimavaroineen ja valmiuksineen. Siksi työllisyydenhoidossa korostuu lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen ohella kohtaaminen, kuunteleminen ja yksilöllisten ratkaisujen etsiminen. Vain siten voidaan tukea kestävää työllistymistä.
Artikkelin on kirjoittanut Pielaveden kunnan työllisyys- ja hyvinvointikoordinaattori Tuula Rytkönen