Pohjois-Savon maankäyttösektorin hiilitaseselvitys on julkaistu
Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke on tilannut Pohjois-Savon maankäyttösektorin hiilitaseselvityksen toteuttamisen. Selvityksen laskennat kohdistuivat vuoden 2023 päästöihin ja nieluihin. Afry Management Counsulting Oy toteutti selvityksen laadinnan kevään 2025 aikana.
Selvityksen mukaan Pielaveden maankäyttösektori on päästölähde, mutta sen ilmastopäästö on pienentynyt
Pohjois-Savon maankäyttösektorin hiilitaseselvityksen mukaan Pielaveden maankäyttösektori on päästölähde. Maankäyttösektorin kokonaishiilitase vuodessa on +9,3 ktCO2e. Maankäyttösektoriin lasketaan mukaan kunnan alueen maankäytön, maankäytön muutokset ja metsätalouden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja -nieluihin. Pielavedellä maankäyttösektorilla syntyy siis enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin sinne sitoutuu hiilidioksidia, jolloin se toimisi hiilinieluna. Selvityksen laskennat kohdistuivat viiteen maankäyttöluokkaan: metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot ja rakennetut maa-alueet/ muut alueet.
Metsämaalla on suuri rooli hiilinielun tai -päästön syntymisessä. Pielavedellä metsämaan puusto toimii suurena hiilinieluna (-166,6 ktCO2e), mutta toisaalta päästöjä syntyy metsämaan maaperän päästöistä (+138,1 ktCO2e). Muut maankäyttöluokat ovat päästölähteitä (yhteensä +37,9 ktCO2e).
Metsien kasvua ja hiilinielua voisi hiilitaseselvityksen mukaan vielä vahvistaa muun muassa oikea-aikaisella taimikonhoidolla, käyttämällä uudistamisessa jalostettuja taimia ja tehdä uusityö nopeasti tai vähentää harvennushakkuiden voimakkuutta.
Tuoreen Pohjois-Savon maankäyttösektorin hiilitaseselvityksen laskennat kohdistuivat vuoden 2023 päästöihin ja nieluihin. Pielaveden maankäyttösektorin uusi päästömäärätieto on pienempi kuin Pohjois-Savon edellisen, vuotta 2018 koskevan hiilitaseselvityksen maankäyttösektorin laskelmat. Tuolloin luku oli +11,1 ktCO2e. Nyt kesäkuussa julkaistu vuotta 2023 ja edellinen vuotta 2018 koskevat laskelmat eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia, koska uudessa laskelmassa on käytetty uusia laskentamenetelmiä.
Selvityksen mukaan koko Pohjois-Savon maakunnan maankäyttösektori on hiilinielu
Tuoreen maankäyttösektorin hiilitaseselvityksen mukaan koko Pohjois-Savon maankäyttösektori on hiilinielu. Tuoreen maankäyttösektorin hiilitaseselvityksen tulosten mukaan Pohjois-Savon maankäyttösektorin hiilinielu on -525,6 ktCO2e. Metsämaa ja erityisesti sen puusto on tärkeä hiilinielu, sillä metsämaan hiilinielu riittää kattamaan maakunnassa muiden maankäyttöluokkien päästöt.
Pohjois-Savossa 12 kunnalla maankäyttösektori on hiilinielu ja seitsemällä päästölähde. Hiilitaseselvityksen mukaan eroja selittävät erityisesti metsämaan osuus pinta-alasta, maaperätyypin jakautuminen turve- ja kivennäismaahan sekä hakkuuvoimakkuus. Turvemaa on hyvä hiilivarasto, mutta myös päästölähde (erityisesti ojitetut turvemaat). Selvityksen mukaan kunnissa, joissa turvemaan osuus kunnan pinta-alasta ja sitä kautta metsämaasta on merkittävä (myös Pielavesi), niin maaperä toimii merkittävänä päästölähteenä. Selvityksessä tuloksia tarkastellaan myös hehtaaritasolla.
Pohjois-Savon maankäyttösektorin vuoden 2018 koskevaan hiilitaseselvitykseen nähden verrattuna maakunnan maankäyttösektorin hiilinielu on pienentynyt noin 200 ktCO2e (2018 nielu oli -735,9 ktCO2e).
Pielaveden kunnan ilmasto- ja ympäristötyö
Pielaveden kunnan tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja vähentää samaan vuoteen mennessä kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 päästötasosta. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskelmien mukaan Pielaveden kunnan alueella syntyvät käyttöperusteiset päästöt vuonna 2007 olivat +71,6 ktCO2e. Pielaveden kokonaispäästöt ovat vuodesta 2007 laskeneet viidenneksen, sillä vuonna 2023 päästöt olivat + 57,2 ktCO2e.
Lisätietoja kunnan ilmasto- ja ympäristötyöstä saat Pielaveden kunnan verkkosivuilta.