Rottahavaintoja Pielavedellä – Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa rottien esiintymiseen

Pielaveden kunnan alueella on tehty viime aikoina useita rottahavaintoja. Rottia on syytä ryhtyä torjumaan ja hävittämään käytettävissä olevin konstein. Tuhoeläinten torjuntatoimenpiteet voivat hetkellisesti myös lisätä rottien liikkuvuutta alueella. Tuhoeläinten torjuminen on kiinteistön omistajan tehtävä, mutta jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa rottien esiintymiseen.

Ohjeita rottien torjuntaan

Rotta aiheuttaa vahinkoa saastuttamalla elintarvikkeita sekä jyrsimällä erilaisia rakenteita ja laitteita. Tämän lisäksi se voi levittää ihmiseen ja kotieläimiin tarttuvia tauteja kuten leptospiraa, salmonellaa (suolistoinfektiot), E.coli-bakteeria sekä myös rotanpuremakuumetta. Rotta levittää myös monia muita viruksia, loisia ja bakteereja. Siksi on tärkeää, että kiinteistön omistaja tai haltija hoitaa kiinteistöä siten, että rottien pesiytyminen ja ravinnon saanti mahdollisimman tehokkaasti estetään sekä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin niiden hävittämiseksi.

Elinympäristö

Rotta suosii kosteita, maanläheisiä asuinpaikkoja, joissa se voi helposti kaivaa maanalaisia käytäviä esim. vesiputkien ja johtojen läheisyydessä. Myös lauta- ja jätekasat saattavat kelvata asuinpaikaksi. Rotan esiintymiseen vaikuttavat ravinnon ja suojapaikkojen saatavuus. Rottien asuinpaikat ovat tunnistettavissa sen maastoon jättämistä jäljistä kuten käytävien suuaukoista, niistä ulos työnnetyistä multakasoista, sileäksi tallotuista poluista sekä ulosteista. Rotan tiedetään liikkuvan päivittäisillä ravinnonhakumatkoillaan satoja metrejä ja uusia asuinpaikkoja etsiessään jopa kilometrejä.

Jotta saataisiin hyviä tuloksia tulisi rotan torjuntaan ryhtyä samanaikaisesti muiden lähellä asuvien kanssa. Kun rakennusta korjataan rotanpitäväksi, on hyvä tietää, että nuori rotta pystyy ryömimään n. 2,5 cm suuruisesta aukosta. Rotta liikkuu yleensä yöaikaan ja päivisin näkyviin tulevat rotat kielivät jo rottakannan runsaudesta. Runsaat rottapopulaatiot houkuttelevat myös muita villieläimiä kuten kettuja asuinalueelle. Ketuista voi myös tarttua ihmisiin tauteja.

Rottien torjunta

Rottien torjunnassa ennaltaehkäisy on olennaista. Rottien pesiytymistä kiinteistölle tai pihapiiriin voidaan ennaltaehkäistä pitämällä pihapiiri siistinä ja huolehtimalla siitä, ettei rotilla ole ravintoa saatavilla. Talousjätteet tulee säilyttää tiiviissä astioissa ja roskakatos pitää siistinä. Mikäli kiinteistöllä kompostoidaan talousjätettä, tulee huolehtia siitä, että kompostin rakenne on tiivis ja että talousjäte peitetään huolellisesti kompostiin vietäessä. Rottia houkuttelevat myös ihmisten tienvarsille ja ulkoilualueille jättämät roskat, kuten grillipaperit ja ruuanjätteet.

Rottien torjuntaan tarkoitettuja jyrsijämyrkkyjä ei enää myydä kuluttajille. Hiirille tarkoitetut myrkyt eivät ole riittävän tehokkaita rottien hävittämiseen. Rotat tulee hävittää loukuttamalla. Itse tehdyt torjuntatoimenpiteet saattavat osoittautua hankalissa tapauksissa kuitenkin riittämättömiksi ja tällöin on syytä kääntyä tuholaistorjuntayritysten puoleen.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) ylläpitää rekistereitä tuholaistorjuntayrityksistä ja
tuholaistorjuntatutkinnon suorittaneista henkilöistä: Tukesin biosidi-rekisteri(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) kohdasta ”Tuholaistorjujan tutkintorekisteri”.

Lintujen ruokinta

Rottien kannalta lisäksi kannattaa lopettaa mahdollinen lintujen ruokinta ja huolehtia, ettei kotieläinten ruokia ole rottien saatavilla. Mikäli lintujen ruokintaa tehdään, niin alla ohjeet:

Ohjeita asialliseen talviruokintaan

Kesäruokinta ei ole tarpeen, sillä linnut löytävät ravintonsa luonnosta.

Älä ruoki missään tilanteessa lintuja heittämällä maahan ruuantähteitä tai muuta siemensekoitusta. Ruoantähteet houkuttelevat paikalle rottia ja haittalintuja. Variksia, harakoita ja puluja ei saa ruokkia, koska näiden lintujen kantojen kasvattaminen ei ole toivottavaa.

Lisäksi haittalinnut usein likaavat ulosteillaan paikkoja ja levittävät jätteitä ympäriinsä. Nämä linnut voivat myös levittää ulosteissaan tarttuvia tauteja, mm. salmonellaa, loisia ja lintuinfluenssaa. Mikäli lintujen ruokkimisesta aiheutuu haittaa on haitan aiheuttaja vastuussa ja velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Lisäksi kiinteistöön haittaeläinten tekemien tuhojen korjaamiskustannukset ovat kalliita kaikille talon asukkaille.

Ruokinta tulee tapahtua riittävästi maasta koholla olevasta ruokinta-automaatista. Ruoka-automaatti tulee sijoittaa riittävän kauas kiinteistöstä. Lintujen ruokintapaikan perustajan tulee pitää huolta siitä, että ruokintapaikka pysyy siistinä eikä roskaa ympäristöä.

Ruokkimiseen pitää käyttää linnuille tarkoitettuja siemeniä ja talipalloja. Ruoantähteitä ei tule käyttää lintujen ravintona, koska ruoassa on suolaa ja muita lisäaineita, jotka eivät kuulu lintujen ravintoon. Jos pikkulintuja on alettu ruokkia, on ruokintaa jatkettava läpi talven huolehtien samalla ruokintapaikan ja ympäristön siisteydestä.

Lisätietoa

Lisätietoja antaa: Ympäristöterveystarkastajat ymparistoterveys@tervo.fi

Pielaveden kunnan ympäristöterveyspalvelut järjestetään yhteistoiminnassa Tervon kunnan (isäntäkunta), Suonenjoen kaupungin, Rautalammin kunnan, Vesannon kunnan ja Keiteleen kunnan kanssa.