Siirry sisältöön

Kaavoituksen tasot

Kaavoitus rakentuu käytännössä kolmesta eri tasosta:

  1. Maakuntakaava
    • Maakuntakaavassa ratkaistaan lähtökohtaisesti maakunnalliset ja seudulliset maankäyttökysymykset. Maakuntakaava on siis yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jonka oikeusvaikutukset kohdistuvat ensisijassa yksityiskohtaisempaan suunnitteluun (yleiskaava, asemakaava).
    • Maakuntakaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja konkretisoitava tavoitteet periaatteiksi ja aluevarauksiksi kaavassa. Toisin sanoen maakuntakaava välittää valtakunnalliset ja maakunnalliset maankäyttötavoitteet kuntatason kaavoitukseen, jolle se on ohjeena.
    • Pohjois-Savon liitto huolehtii maakuntakaavan laatimisesta. Maakuntakaavan hyväksyy Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuusto.
  2. Yleiskaava
    • Yleiskaavassa ratkaistaan lähtökohtaisesti kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma: yleiskaavan tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua (asemakaava).
    • Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi.
    • Yleiskaava on joustava kaavamuoto. Se voi olla luonteeltaan hyvinkin strateginen ja yleispiirteinen lähestyen maakuntakaavan esittämistapaa. Toisaalta yleiskaava voidaan laatia tarkaksi suoraan rakentamista ohjaavaksi. Tällaisia yleiskaavoja ovat esimerkiksi rantaosayleiskaavat ja tuulivoimaosayleiskaavat.
    • Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
  3. Asemakaava
    • Asemakaavassa ratkaistaan alueen tuleva  käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus.
    • Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin- , työ- ja virkistysalueineen tai joskus jopa vain yhtä tonttia.
    • Kunta vastaa asemakaavan laatimisesta. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto, mutta ympäristön ja asumisen lautakunta hyväksyy merkitykseltään vähäiset asemakaavat.
    • Ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla.
Kaavoituksen tasot

Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus sisältävät säädöksiä kaavoituksesta

Maankäyttö- ja rakennuslaki(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) sisältävät säännöksiä muun muassa kaavoituksesta, kuntien rakennusjärjestyksestä, ranta-alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta, tonttijaosta, yhdyskuntarakentamiseen liittyvästä lunastamisesta, rakentamiselle asetettavista yleisistä vaatimuksista sekä rakentamisen luvista ja muusta rakentamisen valvonnasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

Maankäyttö- ja rakennuslakia(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) on uudistettu, jotta se pystyisi vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin: uusi rakentamislaki(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) tulee voimaan 1.1.2025 ja samassa yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamisen säädökset ja jäljelle jäävän lain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevia säännöksiä. Ympäristöministeriö valmistelee alueidenkäyttölain uudistamista(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Lain uudistamisen tavoitteena on muun muassa edistää kaavoituksen sujuvuutta, hyvää elinympäristöä, kaupunkien ja kuntien kasvua, alueiden elinvoimaisuutta, yritysten kilpailukykyä sekä Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.

Ota yhteyttä

Vainikainen Juha

ympäristön ja asumisen johtaja

040 489 4834

juha.vainikainen@pielavesi.fi

Miettinen Emilia

hallinnon asiantuntija

hankinnat, kaavoitus, maankäyttö

ympäristön ja asumisen lautakunta, rakennusvalvontajaosto

040 489 4200

emilia.miettinen@pielavesi.fi